Laki

Laillinen vai laiton?

Uudet psykoaktiiviset aineet sekä muut huumeet ja lääkkeet ovat lain mukaan joko valvottuja tai valvomattomia. Psykoaktiivisten aineiden valvontaa varten on perustettu kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä. Järjestelmää koskee kolme kansainvälistä YK:n yleissopimusta, jotka on tehty vuosina 1961, 1971 ja 1988.

Ainoastaan vuosien 1961 ja 1971 yleissopimukset koskevat uusia psykoaktiivisia aineita. Näissä sopimuksissa aineet on asetettu eri listoille väärinkäytön riskin sekä hoidollisen tai lääketieteellisen arvon mukaan. Listalle I kuuluvia aineita, kuten MDMA tai LSD, pidetään kaikkein vaarallisimpina ja niitä valvotaan kaikkein tiukimmin. Kansainvälisissä huumevalvontaa koskevissa sopimuksissa ei kuitenkaan velvoiteta mitään YK:n maata pitämään huumausaineen käyttöä rangaistavana (toisin kuin huumausaineen hallussapitoa).

Suomessa on rikos, kun henkilö käyttää tai pitää omaa käyttöään varten hallussaan tai yrittää hankkia vähäisenkin määrän huumausainetta. Myös maahantuonti ja viljeleminen ovat huumausainerikoksia, vaikka ne liittyisivät henkilön omaan käyttöön. Myös huumeiden levittäminen, kuten tarjoaminen ilmaiseksi kaverille, on aina huumausainerikos.

Suomalaisen huumausainelainsäädännön lähtökohtana on sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin. Huumausainelaissa on erikseen säädetty, että huumausaineena pidetään myös kat-kasvia, meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja ja Psilosybe-sieniä. Myös osa lääkkeistä on luokiteltu huumausaineiksi. Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista.
Uusia muuntohuumeita kielletty. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta 95/2018.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: kuluttajamarkkinoilta kiellettävät psykoaktiiviset aineet(30.7.2018).

Kansallinen ja kansainvälinen valvonta

Uudet psykoaktiiviset aineet eivät aluksi kuulu kansallisen tai kansainvälisen valvonnan piiriin. Ne ovat usein vasta kehitettyjä kemiallisia yhdisteitä, joita ei ole vielä tunnistettu ja jotka eivät vielä kuulu mihinkään huumausaineiden listaan. Ainetta saa siis aluksi valmistaa, myydä ja ostaa. Kun lainvalvontaviranomaiset ja/tai laboratoriot tunnistavat uuden psykoaktiivisen aineen ja ilmoittavat sen kansalliseen tai eurooppalaiseen uusien huumeiden varhaiseen varoitusjärjestelmään, aletaan seurata, kuinka paljon (terveydellistä) haittaa aine aiheuttaa yhteiskunnassa. Kun (mahdolliset) haitat on arvioitu, voidaan päättää uuden aineen valvonnasta. Sitten aine lisätään kansalliseen tai kansainväliseen laittomien huumausaineiden luetteloon. Sen jälkeen aineen valmistaminen, kauppa ja hallussapito ovat tiukasti valvottuja tai rangaistavia toimia.

Maailman terveysjärjestö (WHO)

Maailman terveysjärjestön verkkosivustolla on luettelo kaikista aineista, jotka kuuluvat kansainvälisen valvonnan piiriin. WHO arvioi psykoaktiivisten aineiden riskit ja neuvoo, mitkä aineet on asetettava kansainvälisen valvonnan alaisiksi (ja mille listalle). Myös yksittäiset maat voivat asettaa aineita tai kokonaisia kemiallisten aineiden ryhmiä valvonnan alaisiksi kansallisilla huumausainelaeilla, vaikka nämä aineet eivät (vielä) olisikaan kansainvälisen valvonnan piirissä. Tämän sivuston omaa maatasi koskevalta sivulta voit tarkastaa, mitä aineita ja/tai aineryhmiä valvotaan kotimaassasi.

Uusien psykoaktiivisten aineiden selkeä laillinen määritelmä sekä (kansallisesti ja kansainvälisesti) valvottujen ja valvomattomien aineiden ero on selitetty tässä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen videossa.